Arkisto tammikuu 2010

Pakkauksen täyttöastevaatimus Kiinassa

tammikuu 31, 2010

Kiinan viranomaiset päättivät asettaa useita rajoituksia pakkauksille vuosituhannen alkupuolella. Määräyksiä saatettiin voimaan tai oli tarkoitus saatta voimaan 2008 vuodesta lähtien. Tavoitteena oli vähentää pakkausjätettä ja velvoittaa tahoja, jotka saattavat pakkaukset markkinoille, keräämään ne myös pois.

Keräysvelvoite ei ole yleisesti ottaen mitenkään uusi asia. EU:n pakkausdirektiivi 94/62/EC määrittää, että EU:n jäsenmaiden tulee järjestää vastaavanlainen kierrätysjärjestelmä, kuin mitä kiinalaiset ovat suunnitelleet.

Kiinan vaatimuksissa ongelmana on tiedonsaanti. Määräyksiä voivat tehdä useat tahot, joista tärkein on AQSIQ. Heidän nettisivuja vilkaisemalla huomaa, että läheskään kaikkea sisältöä ei ole käännetty englanniksi. Näin ollen kiinassa toimiville yrityksille saattaa osa määräyksistä tulla yllätyksenä. Parhaiten tietoa näyttäisi saavan Packaging South Asia:n nettisivuilta.

Eräs mielenkiintoinen vaatimus, joka tiettävästi astui voimaan 1.1.2009 on pakkauksen täyttöastevaatimus.

-Tyhjää tilaa ei saa pakkauksessa olla kuin 55%
-Pakkaus ei saa ylittää 15% myyntihinnasta

55% tilavaatimus on hieman avoin sen suhteen, lasketaanko se tuotteen ääriulkomitat vs. pakkaksen ulkomitat. Jos näin on, ei lavalla olevaa tuotetta voi vaimentaa juurikaan, sillä tuo prosenttiluku ylittyy helposti. Toistaalta jos puhutaan tuotteen ulkomitta vs. pakkauksen sisämitta, niin ongelma on merkittävästi pienempi. Tavoitteena tässä on luultavasti pienentää prameita kuluttajapakkauksia, mutta säännöksissä ei teollisuuspakkauksia ole eroteltu.

15 % hintavaatimus on myöskin haastava tuotteille, joiden arvo on vähäinen. Jos toimitetaan vaikkapa tyhjä peltikaappi siten, että pakkauksen tulee sopia lentokoneeseen, on vaatimus todella tiukka.

Sanktiotkin on näiden vaatimusten tueksi asetettu. Tuntematonta ainakin minulle on, miten Kiinan viranomaiset valvovat näitä määräyksiä. Myös tarkka sisältö on arvailujen varassa, sillä ainakin tapauksissa, joissa Kiinan viranomaiset ovat tehneet käännökset englanniksi, on osoittautunut, että niissä on suuriakin virheitä.

Lisäosien vaikutus pakkaukseen

tammikuu 27, 2010

Minut pyydetään projektissa paikalle tavallisesti siinä vaiheessa, kun pakkaussuunnittelun aloittaminen on jo myöhässä. Palaverissa käydään läpi pakkaukselle asetettavia vaatimuksia ja tutkaillaan, millaista tuotetta ja kokonaisuutta ollaan pakkaamassa. Tämän jälkeen aloitetaan varsinainen suunnittelutyö. Pakkaussuunnittelija ottaa 3D-mallin putkelle ja alkaa kasata pakkausta sen ympärille.

Tämän jälkeen tehdään katselmointi. Kun perusperiaate on kunnossa, tilataan mallipakkaukset ja järjestetään koepakkaus. Koepakkaukseen tulee paikalle projekissa mukana olevia henkilöitä. Tässä vaiheessa monesti palaveriin marssii joku, jolla on mukana laatikollinen kaikenlaisia lisäosia, joiden olemassaolosta ei ollut mitään tietoa työtä aloitettaessa. Tällaisia lisäosia ovat tyypillisesti erilaiset kiinnitysosat ja kaapelit.  Pahimmillaan lisäosat ovat niin suuria, että ne muuttavat pakkauksen rakenteen täysin. Suunnittelu on aloitettava alusta ja valmiiksi kireälle aikataululle käy huonosti.

Onneksi näiden tapahtumien määrää on saatu vähennettyä aiheesta jo saatujen oppien perusteella, mutta silti näitä aina välillä sattuu. Pakkaussuunnittelua aloitettaessa projektissa tulee tietää, mitä kaikkea pakkaukseen pitää laittaa! Jos tietoa ei ole, on parasta odottaa. Vasta silloin on oikea hetki aloittaa suunnittelu, kun lähtötiedot ovat selvillä.

Mekaniikan kestävyys

tammikuu 22, 2010

Pakkauksen tehtävänä on suojata tuotetta kuljetuksen aikana. Suunnittelun avuksi on tehty monenlaisia tutkimuksia siitä, kuinka erilaiset materiaalit vaimentavat iskuja pudotuksissa. Näiden avulla voidaan valita sopiva tiheys, jotta saadaan tietty vaimennusmatka. Näin saadaan kiihtyvyydet tuotteessa pidettyä kurissa.

Valitettavasti pakkaussuunnittelun lähtötietoihin ei yleensä saada minkäänlaista arviota siitä, mitä tuote kestää. On korkeintaan jonkinlaisia arvauksia, että vaikkapa 100 g:tä on mahdollisesti liikaa. Kestävyys voitaisiin protolla testata varsin helposti. Sitä varten on mm. IEC 60068-sarjassa määritelty iskutesti, jolla saadaan kontrolloitu kiihtyvyys tuotteelle. Tasoa lisäämällä päästään jossain kohtaa pisteeseen, jossa tuote hajoaa. Tämän tiedon pohjalta pakkaus voitaisiin tehdä optimaaliseksi. Olennaista tässä testaamisessa on selvittää vaurioitumispiste nimenomaan kuljetusasennossa.

Protoja ei kokemukseni mukaan yleensä saada tällaisiin testeihin. Tämän vuoksi pakkaussuunnittelu joudutaan pohjaamaan vanhaan kokemukseen, eikä tuotteen mahdollista korkeatakaan kestoisuutta päästä hyödyntämään.

Optimaalisen pakkauksen saamiseksi voisi käyttää seuraavaa metodia:

  • Määritellään kuljetusasentoon tietty sietoisuusraja tuotteelle, vaikkapa 100 g:tä
  • Tehdään ensimmäisille toimituksille jonkinlainen tuotteen varmasti suojaava pakkaus, jonka työkalukustannukset ovat tunnettuja.
  • Kun tuotteita on saatavilla testeihin, testataan todellinen sietoisuus.
  • Suunnitellaan lopullinen pakkaus.

Suunnittelukierroksia tulee lisää verrattuna normaaliprosessiin, mutta kustannukset mitä todennäköisimmin saadaan katettua tuotteen elinkaaren aikana tehokkaammalla pakkauksella.

Vaikeat kuljetusolosuhteet

tammikuu 10, 2010

Usein kuulen väittämän, jossa yrityksen edustaja sanoo heidän kuljetusreittiensä olevan rasittavampia pakkauksille, kuin muiden yritysten. Saattaahan näin ollakin, mutta tavallisempi tilanne on, että kaikki vientiyritykset käyttävät jokseenkin samoin periaattein toimivia kuljetusyrityksiä. Jos vaikkapa rakennetaan uusi tehdas keskelle Intiaa, on epätodennäköistä, että yksi suomalaisfirma onnistuisi hankkimaan muita huonomman kuljetusfirman. Ja jos näin on, niin ei sillä ainakaan kannata kehuskella. Kun suunnitellaan pakkaus, ei mielestäni surkeaa loppupään kuljetusta kannata liikaa korostaa, vaan tutkia, millaisin kustannuksin sitä voisi parantaa.

Aaseista ja muista heikoista kuljetusvälineistä puhutaan ja niistä näkee myös valokuvia. Kuitenkin yleensä primitiivinen kuljetus on jonkinlainen avolava-auto, joka paahtaa mahdollisesti päiviä joitain pieniä teitä kohti kohdetta. Pakkaus tuleen näihin olosuhteisiin mitoittaa kestämään kosteutta, tärinää ja iskuja. Toisaalta on merkityksetöntä, onko vetopeli eläin vai kone, jos kärryllä kuljetetaan. Alla on mainiolta www.tis-gdv.de sivustolta poimittu kuva, josta käy ilmi ongelmia, jota aasin käyttö mahdollisesti aiheuttaa.

Aasi kuormajuhtana www.tis-gdv.de

Toimiessani pakkausten parissa erilaisten vientiteollisuuden yritysten parissa, olen havainnut, että melkein aina voidaan käyttää samoja kansainvälisiä standardeja kuvaamaan vaatimustasoa ja näillä päästään tyydyttävään lopputulokseen. Pakkaus suojaa tuotteen niin, että asiakas saa sademetsässäkin ehjän tuotteen. Aivan kaikkia mahdollisia uhkia vastaan ei myöskään kannata varautua, ellei yritys nimenomaan halua kuluttaa kaikkia ylimääräisiä rahojaan pakkauksiin.

Metyylibromidi

tammikuu 6, 2010

Metyylibromidikaasutus on hyväksytty menetelmäksi käsitellä vientiin menevää puuta ISMP-15-määräyksessä. Se on ollut lämpökäsittelyä suositumpaa monissa maissa, sillä useimmissa maissa ei ole sellaista sahateollisuutta, kuin Suomessa, joten lämpökäsittelykapasiteetista on pulaa.

Metyylibromidi on määritelty Montrealin sopimuksessa kemikaaliksi, jonka käyttöä tulee vähentää, sillä se tuhoaa otsonikerrosta. Toistaiseksi käyttö ei ole kovin paljon vähentynyt, joten Euroopassa on nyt kiristetty suhtautumista puumateriaalin kaasutukseen. Joissakin satamissa on tehty erilaisia takaisinkeräysjärjestelmiä, jotta ilmakehään vapautuvan kaasun määrä vähenisi.

Toistaiseksi lämpökäsittely ei ole täysin korvannut kaasutusta. Jatkossa ei kuitenkaan kannata toimitusketjua rakentaa siten, että vientiin menevät pakkaukset kaasutetaan satamassa, sillä useat maat tähtäävät siihen, että tällainen toiminta lopetetaan. Parempi menetelmä on hankkia puutavaraa, joka on lämpökäsitelty valmiiksi. Tällöin kaasutukselle ei ole toimitusketjussa tarvetta.


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.