Arkisto marraskuu 2009

Trukin sorkat

marraskuu 26, 2009

Varsin usein näkyy pakkauksia, joiden kyljestä on ajettu trukilla ensin sisään ja sitten piikkeillä on revitty kylkeä auki. Syntymekanismi tällaiselle vauriolle on seuraava: Pakkauksia laitetaan lattialle jonoon. Loora on nostettu ilmaan niin, että trukin piikit tulevat lavan toiselta puolelta ulos. Sitten hurautetaan pakkausjonon päähän niin, että pakkaukset ovat kiinni toisissaan. Trukkikuskilta on jo päässyt unohtumaan, että piikit tulevat ulos toiselta puolelta. Näin sorkat suhahtavat reilusti toisen pakkauksen sisään. Pahimmillaan tästä saattaa aiheuttaa jopa vaurioita tuotteisiin!

Tätä vauriomekanismia vastaan on vähän vaikea suojautua. Olen kyllä kuullut sellaisen ehdotuksen, että pakkauksesta pitäisi tehdä niin iso, että trukin piikit voi ajaa kokonaan sisään, eikä ne vielä osu tuotteeseen. Jos rahaa on varattu kuljetuksiin mittaamattomasti, niin tämä on ihan toimiva vaihtoehto.

Amazonin pakkaukset

marraskuu 24, 2009

Amazon on ottanut käyttöön “Certified frustration free package”-merkinnän. Idea on aivan loistava.

Asiakas saa Amazonin paketit yleensä postin välityksellä. Tällöin tavallinen kuluttajapakkaus joudutaan laittamaan vahvempaan kuljetuspakkaukseen. Asiakas saa siis kaksi pakkausta heitettäväksi roskiin. Amazon on kehittänyt konseptin, jossa tuotteet pakataan tehtaalla pakkaukseen, jossa se voidaan suoraan lähettää asiakkaalle. Nämä pakkaukset ovat vahvempia ja yksinkertaisempia.

Ympäristön kannalta pakkausjätteen minimointi on järkevää, mutta yksinkertaisempi pakkaus säästää myös rahaa. Peruslaatikko on varmasti halvempi kuin neliväripainettut hienot myyntipakkaukset. Oletettavasti myös kuljetuskustannukset pienenevät, sillä keskimääräinen lähteyksen koko pienenee. Pientä laatikkoa ei enää lähtetetä ison laatikon sisällä. Kuljetuskustannuksethan muotoutuvat yleensä tilavuuden mukaan.

Pakkausten käsittely

marraskuu 23, 2009

Vaatimusmäärittelyä tehtäessä otetaan käsittelytestauksen vaatimukset yleisistä standardeista. Käsin käsiteltävälle pakkaukselle on määritelty pudotukseen yleensä noin metrin korkeus. Aina ei edes nurkille, vaan vain sivuille. Suunnitteluvaiheessa pyritään optimoimaan tulos kestämään juuri vaadittu pudotus.

Oheisesta Youtube-videosta voi katsoa, miten Kiinan posti käsittelee pakkauksia. Voi vain miettiä, miten pakkaussuunnittelussa pitäisi varautua tällaiseen.

Lavaylitys

marraskuu 18, 2009

Pakkaussuunnittelun sääntö numero 1 on: Älä tee lavaylitystä.

Syy tähän on selvä. Mikäli tuote on suurempi kuin lava, törmätään tuotteella erinäisiin esteisiin pakkauksen sijaan. Tällöin tuote tapaa mennä rikki ja asiakastyytyväisyys on heikko.

Tästä hyvin ymmärrettävästä perustelusta huolimatta usein näkee pakkauksia, joiden suunnittelussa ei tätä ole otettu huomioon. Yleensä ajatellaan, että pakkauksen materiaalissa säästetään, kun siitä tehtään äärimitoiltaan tuotetta pienempi. Ehkäpä ajatellaan, että säästetään luontoa vähentämällä pakkausmateriaalia. Muutaman rikkinäisen tuotteen jälkeen joudutaan hyväksymään pakkaussuunnittelun perussääntö numero 1.

Poppelivanerin lujuus

marraskuu 12, 2009

Edellisessä jutussa keskityin lähinnä vanerin liimaan. Poppelivanerissa on ongelmana myös lujuus. Poppeli on lehtipuu, jonka kasvunopeus on merkittävästi suurempi kuin koivun tai männyn. Tästä johtuen tiheys on myös matalampi:

Poppeli: 400 kg/m^3
Mänty 500 kg/m^3
Koivu 650 kg/m^3

Tiheyden laskiessa myös muut mekaaniset ominaisuudet heikkenevät. Tästä johtuen tiheämmästä puusta valmistetusta vanerista voidaan tehdä ohuempaa vaneria tinkimättä lujuudesta. Käytännössä pakkauksissa ei voi käyttää alle 9 mm poppelia. Paksuuden kasvaessa vanerin sisällä olevat onkalot kasvavat. Tällöin yksittäisen levyn lujuudesta ei ole todellisuudessa mitään varmuutta. 30 mm levykin saattaa olla paikoittain yllättävän heikko.

Kiinalaiset ovat luonteeltaan vähän erilaisia kuin suomalaiset. Poppelistakin saa siis “Best quality, it is birch!”-laatua. Tällöin sisällä on sitä itseään ja pintaan on vedetty noin 0,3 mm koivuviilut. Näyttää hyvältä, mutta tuosta lisäominaisuudesta ei ole pakkauksessa mitään hyötyä. Se ei käytännössä lisää lujuutta.

Pakkaussuunnittelussa ei ole juuri muita vaihtoehtoja kuin mitoittaa reilusti paksuutta poppeliin ja toivoa, että laatu on kohdallaan. Tietysti kalliimpien materiaalien käyttö on turvallisempaa, mutta taloudelliset reunaehdot eivät usein tätä salli.

Poppelivaneri

marraskuu 11, 2009

Aasiassa mäntyvanerin hinta on korkeahko, koska mänty ei ole lämpimien maiden valtapuu. Männyn sijaan erityisesti Kiinassa käyetään paljon poppelivaneria. Sitä päätyy myös Suomeen, kun tuotannossa tarvittavia komponentteja tuodaa Kiinasta.

Kiinalaisessa vanerissa on liimana käytetty fenolihartsia, jossa ei ole säästelty formaldehydiä. Suomesta saatava vaneri täyttää käsittääkseni aina vaatimukset, joita talojen sisustukselle asetetaan. Kiinalainen vaneri ei täytä niitä varmasti koskaan.

Poppelivaneri
Lähde: http://www.welde.at/

Poppelivaneri aiheuttaa merkittäviä sisäilmaongelmia. Jos vaneripakkauksia on runsaasti tiloissa, joissa työskennellään, on työntekijöillä riski sairastua. Ensimmäisenä ei siis kannata tutkia homeita sisäilmasta, vaan mitata formaldehydipitoisuus. Kemikaaliongelma on helpompi korjata kuin homevaurio.

Formaldehydi haihtuu myös pakkauksen sisälle aiheuttaen korroosiota. Tapauksessa, jossa vaneripakkauksessa olevat osat ovat Euroopasta Kiinaan selvinneet ilman korroosiosuojaa, mutta ei toiseen suuntaan, on syytä epäillä vaneripakkauksen aiheuttamaa vauhditusta.

Kiinassakin ollaan herätty tähän ongelmaan, aiheuttaahan se vanerituotannossa terveysriskin ihmisille, samoin kuin käyttäjille. Noin vuosi sitten viranomaiset olivat tekemässä uusia pakkausvaatimuksia, joista yksi oli formaldehydin täyskielto pakkauksissa. Tämä on toistaiseksi jäässä, mikä on onnekasta. Kiinalaisten määräyksen mukaan suomalainen märkäluja vaneri olisi kielletty, sillä fenolihartseissa on aina jonkin verran formaldehydiä. Jos täyskielto tulee, on kiinalainen vaneri liiman vaihdon jälkeen todennäköisesti täysin kelvotonta kuljetuspakkauksiin.

Pakkauksen koko

marraskuu 9, 2009

HK lähestyi kuluttajia markkinaviestillä, jossa kerrottiin, että pakkauksen koko on pienentynyt jopa 59 %. Muutoksen ansiosta kotitalouksiin tulee vuosittain 115000 kg vähemmän jätettä, minkä ympäristöarvoa korostettiin. HK:n sivujen uutisessa mainitaan myös ohimennen, että vuositasolla säästetään 30 rekkakuormaa. Sinänsä tuo luku on hämmästyttävän pieni, jos pakkausten koosta leikataan keskimäärin vaikkapa 30 %, mutta ilmeisesti leikkelemarkkinat ovat tällaiset.

HK:n tapauksessa tavaraa kuljetetaan ilmeisesti vain lähialueelle, joten 30 rekkakuormaa ei aiheuta valtavaa ympäristörasitusta. Jos ajatellaan, että yksi rekka-ajelu kuluttaa keskimäärin vaikkapa 200 litraa dieseliä, puhutaan kokonaisuudessaan noin 6000 litrasta. Näin ollen pakkausmateriaalin ympäristökuormitus on merkittävästi suurempi.

Konepaja- ja elektroniikkateollisuudessa on usein lähtötilanne sama, eli pakkausten kokoa voidaan pienentään kymmeniä prosentteja. Kuljetusmatkat vastaavasti ovat aivan eri luokkaa kuin elintarvikepuolella. Normaalisti tavara kiertää vähintään kerran maapallon ennen kuin päätyy asiakkaalle. Tällöin logistiikkakustannuksia voidaan merkittävästi pienentää pakkaussuunnittelulla.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa 1 m^3 pakkaus. Lentorahdissa siitä laskutetaan 167 kg verran, mikäli se muuten on alle veloituspainon. Kun tavaraa lennätetään Euroopasta Aasiaan, maksaa se luokkaa 2 €/kg, riippuen suunnasta. Jos pakkausta pienennetään 30%, säästetään jokaisen tuotteen kohdalla 100 €. Jos tuotteita lennätetään vaikkapa 10000 kpl, tulee muutoksesta säästöä vuodessa 1 M€.

Olen useasti tavannut tilanteen, jossa pakkauksesta on tehty melko suuri, jotta säästetään pakkausmateriaalikustannuksissa. Ajatuksena tuotekehitysvaiheessa on ollut, että tuotetta ei kuljeteta kauas, eikä ainakaan lentokoneella. Sitten tilanne on muuttunut ja on päädytty käyttämään lentorahtia, mutta ei suunnittelemaan pakkausta uuteen tilanteeseen sopivaksi. Tällöin ei olla HK:n tapaisessa taloudellisessa optimissa.

Suuntanuolet

marraskuu 3, 2009

“Kuljetusasennon määrittäminen takaa sen, että pakkausta ei käännetä kuljetuksessa.” Tällaisen harha-ajatuksen kohtaa melko usein ja onpa joskus nähty pakkauksia, joiden suunnittelussa käännön todennäköisyyttä ei ole huomioitu.

Perusperiaatteena pakkausten suuntanuolten kanssa on, että nuolet ovat menosuuntaan, jos ne eivät osoita muualle. Mikäli pakkaus on sellainen, että sitä voi käsitellä käsin ja se lähetetään yksinään, tulee pakkausta suunniteltaessa ottaa huomioon, että sitä tullaan kuljettamaan kaikissa asennoissa.

This side up

Itella on linjannut asian palvelukuvauksessaan seuraavasti:

“Tehdaspakkauksen merkinnät eivät sido Itellaa”

Vastaaviin ilmoituksiin en ole törmännyt kuriirifirmojen kohdalla, mutta fakta on, että pakkaus kulkee juuri siinä asennossa, johon se sattuu putoamaan, kun sen heittää liukuhihnalle tai kuljetusvälineeseen.

Jos haluaa melko varmasti määrittää kuljetussuunnan, tulee pakkauksen olla tarpeeksi suuri ja siihen pitää laittaa kuormalava alle. En ole törmännyt kuin aivan muutaman kerran tilanteeseen, jossa kuormalavallinen paketti on käännetty kyljelleen. Tätä tapahtui tilanteessa, jossa pakkaus ei pystyssä mahtunut lentokoneen rahtitilaan. Näinkin siis voi käydä.

Ehkäpä voisimme säästää vaivaa ja mustetta jättämällä merkinnät pois pakkauksista. Ei niitä noudateta kuitenkaan.

http://www.posti.fi/liitteet/hinnatjamaksutavat/hinnastot/Palvelu_010109_FI.pdfTe

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.